Skip to content

Termejä oikeudenmukaisen
päästökompensaation taustalla

Päästökompensaatioon liittyvät termit ovat usein hankalia ja vaikeasti vertailtavia. Haluamme avata käyttämiemme termien merkityksiä.

termit_003

Hiilidioksidin sidontapotentiaali

Hiilidioksidin sidontapotentiaalilla tarkoitetaan metsän potentiaalia tai kapasiteettia hiilidioksidin sitomiseksi. Toisin sanoen: kuinka tehokas hiilinielu metsä on. Hiilidioksidin sidontapotentiaalia voidaan mitata sekä tieteellisesti että paikallisesti, ja huomioon otetaan erilaisia lukuarvoja metsän kasvuun ja metsätyyppiin liittyen.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki on jonkin tuotteen, tuotantoprosessin tai ihmisen toiminnasta aiheutuva ilmastokuorma. Hiilijalanjäljellä mitataan sitä kasvihuonekaasujen päästömäärää, joka syntyy esimerkiksi tuotteen koko elinkaaren aikana.

Hiilinielu

Hiilinielu on varasto, johon ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu. Luonnossa pääasiallisia hiilinieluja ovat muun muassa metsät ja meret. Hiilinielut poistavat hiilidioksidia ilmasta, ja siksi niiden kasvattaminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ihmisoikeusperustaisuus

Suomen Lähetysseuran työ on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa sitä, että työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutuminen. Ilmastonmuutos uhkaa näiden ihmisten ja yhteisöjen oikeuksien toteutumista. Se heikentää ihmisten elinolosuhteita ja vähentää heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa aktiivisesti omien oikeuksiensa edistämiseen.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus

On epäoikeudenmukaista, että ilmastonmuutoksesta vähiten vastuussa olevat kärsivät sen seurauksesta eniten. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet suurimman osan, yli 80 %, maailman kaikista tähänastisista päästöistä, vaikka niissä asuu enää vain noin viidennes maailman väestöstä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt eniten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, joilla on hyvin pienet mahdollisuudet selviytyä muutoksista. Siksi on oikeudenmukaista, että taakkaa tasataan, että länsimaat kantavat vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja auttavat yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Ilmastorahasto

Ilmastorahasto on yleisnimitys Hope Fundin kaltaiselle päästökompensaatiojärjestelmälle.

Kasvihuonekaasupäästö

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä luonnollisesti esiintyviä kaasuja, joiden määrä on lisääntynyt ihmistoiminnan seurauksena. Kasvihuonekaasut toimivat kasvihuoneen lasin tapaan muodostaen ilmakehässä kerroksen, joka päästää auringon säteilyn läpi maan pinnalle, mutta absorboivat säteilyn.

kg CO2ekv

Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kaikkien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Mukaan lasketaan hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt. Esimerkiksi lentomatkojen päästöt koostuvat muustakin kuin hiilidioksidista. Jos lasketaan mukaan vain se, osa päästöistä jää kokonaan huomioimatta.

termit_002
termit_001

Kompensaatio (tai hiilikompensaatio)

Kompensaatio tai hiilikompensaatio (engl. carbon offset) tarkoittaa rahallista hyvitystä, jolla pyritään kumoamaan aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset rahoittamalla päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia toisaalla. Näitä toimia ovat esimerkiksi puiden istuttaminen tai puuta säästävien liesien valmistaminen.

Metsien ekosysteemipalvelut

Metsien ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia aineettomia tai aineellisia palveluita, esim. ravinto, lääkkeet ja erilaiset materiaalit. Myös metsien kyky sitoa hiiltä, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, tuottaa happea ja puhdasta vettä, sitoa maaperää ja tarjota erilaisia virkistysmahdollisuuksia kuuluvat ekosysteemipalveluihin.

Metsityshanke

Metsityksellä tarkoitetaan metsän istuttamista ja kasvattamista alueelle, jossa sitä ei ole ennen kasvanut tai vanhan, kaadetun metsän palauttamista ennalleen tai uudelleenmetsittämistä. Metsitys on tehokkain keino hillitä ilmastonmuutosta, sillä metsät sitovat kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästä. Metsityshanke on ennalta määritellyn ajan kestävä toimenpide, jonka aikana istutetaan metsää tietylle alueelle.

Yhteisöpohjaisuus

Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeet ovat yhteisöpohjaisia. Paikalliset yhteisöt identifioivat haasteet, joihin he itse haluavat vaikuttaa. Lähetysseuran pitkäaikaiset paikalliset kumppanit kouluttavat yhteisöjä ja antavat ihmisille työkalut toiminnan toteuttamiseen. Yhteisöt kasvattavat taimet, istuttavat puut, tarhaavat mehiläisiä ja rakentavat puuta säästäviä liesiä. Omistajuus hankkeissa on yhteisöillä itsellään, näin varmistetaan hankkeiden kestävyys ja eettisyys.