Metsä tuo toivoa ilmastonmuutoksesta kärsivään Nepaliin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat Nepalissa erityisesti maan köyhimpien yhteisöjen elämässä. Ratkaisu voi löytyä suomalaisille tutusta paikasta: metsästä. Felmin ilmastorahaston kautta Koipilan kylässä kasvaa uutta metsää.

Ennen täällä kasvoi tiheä viidakko. Nyt näkymä on toinen, kun edessä siintää riisipeltoja silmän kantamattomiin, pölyävää hiekkaa on joka puolella ja siellä täällä luikertelee kuivia joenuomia.

Olemme Terailla, Nepalin trooppiselle alankoalueella, joka kattaa noin neljänneksen koko maan pinta-alasta. Teraista on muotoutunut vuosien saatossa Nepalin maanviljelyksen keskipiste.

”Metsäkato on valtava ongelma, koska puita on kaadettu liikaa. Nyt täällä koetaan yhä enemmän rajuja tulvia, ja toisaalta pohjavedet hupenevat vuosi vuodelta”, nepalilaisen Sahas-järjestön projektikoordinaattori Manoj Punkuvailee.

Viimeksi syksyllä 2017 alueella tulvi niin pahasti, että kokonaisia kyliä tuhoutui ja moni menetti henkensä. Kestämätön maankäyttö yhdistettynä ilmastonmuutoksen seurauksiin on synnyttänyt kausittaisten tulvien lisäksi myös eroosiota ja kuivuutta.

Puilla on merkittävä rooli, sillä sadekaudella ne suojaavat alueen hiekkaista maaperää, jotta hedelmällinen maakerros ei huuhtoutuisi pois. Lisäksi niiden lehdet toimivat maaperän luonnollisena lannoittajana.

Isommassa mittakaavassa puut sitovat myös hiilidioksidia tehokkaasti, ja näin ollen taistelevat ilmastonmuutoksen haittoja vastaan.

”Edes hedelmät eivät maistu samalta”

Saavumme Kopilan kylään, joka sijaitsee Terailla Udayapurin piirikunnassa. Kylän asukkaista valtaosa saa elantonsa maasta, pääelinkeinoja ovat viljely ja karjankasvatus.

Kyläläiset ovat ehtineet jo tuntea omissa nahoissaan ilmastonmuutoksen seuraukset. Alueella sateet lankeavat yhä epäsäännöllisemmin: monsuunikaudella sateita tulee liikaa, joten joet tulvivat ja kuljettavat hiekkaista maa-ainesta pelloille vauhdittaen eroosiota. Myös alueen lämpötilat ovat nousseet.

”Maanviljelijät ovat alkaneet huomaamaan pieniä muutoksia arjessaan. Kuten että istutusaikoja on jouduttu siirtämään viikoilla eteenpäin tai jälkeenpäin aiemmasta”, Sahas-järjestön Pun kertoo.

”Edes hedelmät eivät maistu samalta kuin aiempina vuosina”, kylän metsänhoitoryhmän puheenjohtaja Dev Kumar Sunuwar lisää.

Felm tukee Hope Fundin kautta Kopilan kylässä Sahas-järjestön uutta ilmastohanketta, jossa kasvatetaan uutta metsää karulle maa-alalle.

Hankkeen keskiössä on Kopilan kyläläisistä muodostuva metsänhoitoryhmä, joka koostuu liki 390 kotitaloudesta. Yli puolet ryhmästä on naisia sekä valtaosa etnisten vähemmistöjen edustajia tai alakastisia daliteja.

Nyt ryhmästä paikalla on parikymmentä kertomassa meille hankkeen toiminnasta. He ovat päässeet omin käsin raivaamaan metsäalaa, istuttamaan taimia ja pitämään niistä huolta.

”Alue on kivikkoista, siellä ei ole paljon vihreää eikä metsää. Maan valmistelu vaati paljon työtä”, kuvailee ryhmän puheenjohtaja Sunuwar.

Kestävää puunkäyttöä

Puut ovat vahvasti läsnä Kopilan kyläläisten arjessa, tarvitaanhan niitä tuiki tavalliseen elämiseen kuten polttopuiksi sekä lehtiä karjan ruoaksi.

”Puut tekevät ympäristöstämme myös siistimmän ja viileämmän, sillä ne antavat suojaa paahteelta”, pohtii Sunita Dural, yksi metsänhoitoryhmän naisjäsenistä.

Dural tietää, mistä puhuu, sillä hänen 11-henkinen perheensä saa elantonsa maanviljelystä. Dural kerää itse perheelleen polttopuita lähialueelta, kuten valtaosa muistakin yhteisön naisista.

Puiden puute on vaikeuttanut erityisesti juuri naisten elämää, sillä he ovat niitä, jotka joutuvat lähtemään yhä kauemmas keräämään polttopuita ja karjan ruokaa.

Hankkeen myötä yhteisön puunkäyttöä pyritään kehittämään yhä kestävämpään suuntaan. Aikaisemmin polttopuita sai kerätä joka päivä, nyt yhteisö itse sääntelee keräämistä yhteen kertaan viikossa ja on lisännyt muiden energialähteiden, kuten kaasun, käyttöä.

Alueelle on aiemminkin koitettu kasvattaa uutta metsää – tuloksetta. Kyläläisten on ollut vaikeaa sitoutua puiden hoivaamiseen omien töiden ohella. Vapaasti laiduntava karja on myös syönyt kallisarvoisia taimia.

Taimien selviämisen kannalta ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevimmat. Siispä Sahas-järjestö on kehittänyt pulmaan ratkaisun: jokaisesta selviävästä taimesta annetaan yhteisölle pieni rahallinen palkkio eli 25 rupiaa, josta voi kasvaa lopulta suurikin potti.

Näin yhteisöä sitoutetaan pitämään huolta yhteisestä metsästä, ja taimirahat laitetaan yhteiseen hyvään. Myös vapaata laiduntamista koitetaan rajoittaa.

Hedelmäpuista toimeentuloa

Monivuotinen hanke potkaistiin käyntiin vasta muutama kuukausi sitten, mutta jo tähän mennessä taimia on ehditty istuttamaan kymmenen hehtaarin alueelle yli 5 000 kappaletta.

Lajikkeita istutetaan monipuolisesti: hedelmää kantavia puita kuten kookosta, mangoa ja litchiä, sekä muita yleispuulajikkeita.

Hedelmäpuiden kasvatuksen idea on, että yhteisö tulee saamaan niistä tulevaisuudessa toimeentuloa, eikä näin ollen puiden hakkaaminen ole houkuttelevaa.

Sahasin Manoj Pun kertoo, että paikallisviranomaisten kanssa tehdään myös tiivistä yhteistyötä. Heitä on konsultoitu sopivista puulajikkeista, ja valtion metsäviranomainen lahjoittaa myös kaikki taimet hankkeeseen. Syöttäähän hanke osaltaan Nepalin valtion isompaan ilmastotavoitteeseen, jossa maan pinta-alasta tulevaisuudessa olisi 40 prosenttia metsää, sitoen tehokkaasti kasvihuonepäästöjä.

Tähän mennessä Kopilassa puiden taimia on istutettu kolmessa erässä, ja työ jatkuu tulevina kuukausina. Tämän lisäksi kylässä ja alueen kouluissa opetetaan ilmastonmuutoksesta sekä kestävistä elämäntavoista.

Kysymme lopuksi metsänhoitoryhmän jäseniltä, ketkä kaikki ovat olleet tähän mennessä istutuksissa mukana. Kaikki kädet nousevat ylös, myös jokaisen ryhmän naisen.

”Yhteisöllämme on läheinen suhde metsän kanssa. Jos meillä ei ole metsää, meillä ei ole elämää”, puheenjohtaja Dev Kumar Sunuwar toteaa.

Kirjoittaja: Mimosa Hedberg, viestinnän asiantuntijamme Nepalissa.

Jaa kirjoitus

Kaikki blogikirjoitukset

Metsä on meille tärkeä

19.8.2019

Meille suomalaisille metsä on kansallismaisemaa, tarinoiden maisema, paikka rauhoittumiselle ja tulonlähde. Metsien hyödyntäminen ei kuitenkaan…

Lue lisää

Ole oma itsesi

12.8.2019

Lounkos luonnonkosmetiikkabrändin ja Hope Fundin yhteistyön juuret ovat yhteisissä arvoissa. Rehellisyys ja vastuullisuus ovat ohjenuoria…

Lue lisää

Termejä oikeudenmukaisen päästökomensaation taustalla

16.5.2019

Päästökompensaatioiden termit ovat usein hankalia ja vaikeasti vertailtavia. Haluamme olla läpinäkyviä ja avata myös käyttämiemme…

Lue lisää

Metsä tuo toivoa ilmastonmuutoksesta kärsivään Nepaliin

14.5.2019

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat Nepalissa erityisesti maan köyhimpien yhteisöjen elämässä. Ratkaisu voi löytyä suomalaisille tutusta paikasta:…

Lue lisää